Pöyhönen, Anne: Sään merkit eläinten käyttäytymisessä

Sään merkit eläinten käyttäytymisessä on wanhan kansan sääennustuksista kertovan kirjasarjan toinen osa. (1. osa Sään merkit ympäristössä)

Miksi kissa kynsii puuta? Miksi kissa ja koira syövät ruohoa? Miksi hevonen haukottelee, lehmällä on ruohoa suupielessä ja lampaat hyppivät ja puskevat? Näyttääkö etana sarviaan ja lähteekö leppäkerttu lentoon kun pyydetään? Miten muurahaisista näkee tuleeko lämmin kesä tai kylmä talvi? Millaista säätä tulee kun hyttyset tanssivat matalalla tai korkealla? Entä kun paarmat purevat ja kärpäset lentävät silmiin ja suuhun? Millaista ilmaa tulee kun hämähäkki korjaa ja kiristää verkkoaan? Entä kun mehiläiset tulevat sisälle taloon? Miksi ampiaiset rakentavat pesiä maahan joinakin vuosina, ja toisina tekevät paljon pesiä talojen rakenteisiin ja ullakoille?

Sään muutos näkyy karjan ja kotieläinten käyttäytymisessä yhtä hyvin kuin eri metsäneläinten käytöksessäkin. Jopa kaloista ennustetaan säätä! Kirjassa valtava määrä eri eläimiä, ja neuvoja voi seurata luonnossa lapsenlapsien kanssa yhdessä tutkien ja tarkkaillen! Näin tieto siirtyy eteenpäin sukupolvelta toiselle! Osaavatko nykylapset houkutella leppäkertun ja etanan paljastamaan, tuleeko huomenna aurinkoista vai sadetta?

Kirjan neuvot on koottu Kansanperinnearkistosta, vanhoista haastatteluista, ja kertojina ovat aiempien sukupolvien suomalaiset. He tunsivat luonnonmerkit ja tiesivät sään muutokset. Tämän mahtavan tietopääoman soisi siirtyvän kokeneelta konkarisukupolvelta nuoremmille etenkin juuri yhteisten kesälomien aikana. Kirja muistuttaa omien vanhempien kertomasta sään ennustuksista ja lasten kanssa voi sitten yhdessä seurata mitä eri eläimet tekevät ja arvuutella, tuleeko sadetta, vai paistaako huomenna aurinko.

Kissojen ja koirien käyttäytyminen on erityisen monella neuvolla, samoin tutuimmat ja tärkeimmät kotieläimet, hevonen, lehmät, lampaat, vuohet, siat, kanat ja kukko. Metsäneläimet myös, kuten jänis, hiiri, etana, kettu, käärme, kastemato, susi, myyrä, sammakko, sisilisko. Hyönteiset ovat hyviä ilmojen ennustajia, niistä on paljon esimerkkejä: hämähäkki, kärpäset, ampiaiset, mehiläiset, paarmat, hepokatti ja heinäsirkka, hyttyset, mäkärät, surviaiset, punkit, luteet, leppäkerttu, perhoset, muurahaiset, sittisontiainen ja turilaan toukat. Kalojen sääennustuksia niiden uimisesta, värityksestä, syömisestä, kalojen perkauksesta, ja etenkin ahven, hauki, lahna, lohi, ja muikku.

Miten tiede selittää näitä ilmiöitä? Uusimpia tutkimuksia vanhan kansan havaintojen tueksi. Miten ilmakehän sähkökenttä muuttuu ja rasittaa ihmistäkin ja miten voi parantaa oloaan säänmuutoksen edellä olemalla paljain jaloin. Mikä nostaa sateen tuoksun ilmaan? Pehmeän ilman ja kovan ilman erot, pehmeän ja kovan veden ja sateen erot. Aamukasteen käyttö entisaikana ja miksi kissat ja koirat sitä ruohoa syövät.

Tämän kirjan luettuasi et enää voi olla näkemättä, mitä eläimet kertovat ilmojen muuttumisesta!